Neurotiede – aivojen tehostaminen

20 vuotta sitten tutkijat olivat sitä mieltä, että aivot eivät muutu lapsuuden jälkeen lukuun ottamatta vanhetessa menetettäviä aivosoluja. Itse asiassa aivot muuttuvat jatkuvasti elämän aikana oppimisen ja ympäristöön sopeutumisen tuloksena.

Tutkijoiden mukaan siinä vaiheessa, kun tietoisesti teemme jotain, aivomme ovat jo suorittaneet tehtävän. Aivot siis määräävät tekemisistämme ja tietoisuus on aivojen tapa selittää meille toimintaansa.

Etsiessään käyttäytymisen ja aivojen anatomian ja biologian välistä yhteyttä tutkijat
huomasivat, että 21 ”antisosiaalisesti käyttäytyvällä” yksilöllä aivojen volyymi oli paikoitellen keskimäärin 11% pienempi kuin muilla.

Tutkiessaan riippuvaisuutta, aggressiivisuutta ja vanhempien käyttäytymistä tutkijat ovat havainneet, että eläinten käytökseen voidaan vaikuttaa lääkkeillä. Osaa tehdystä tutkimuksesta on jo sovellettu ihmisiin.

Parkinsonin tautia sairastavat eivät pysty hallitsemaan liikkeitään. Syynä on solujen kuolema aivojen liikkeitä hallitsevassa osassa. Tautiin on olemassa lääkkeitä, mutta monien keho tulee niille vastustuskykyisiksi.

Parkinsonin taudin ja muiden liikehäiriöiden hoidossa on
käytetty syväaivostimulantteja. Niitä kokeillaan nyt myös psykiatristen häiriöiden kuten depression ja obsessiivis-kompulsiivisen häiriön hoitoon.

Parkinsonin tauti sopii hyvin kantasoluterapian kohteeksi, koska vahingoittunut alue aivoissa on pieni ja helppo tunnistaa. Vahingoittuneiden solujen korvaaminen kantasoluilla voi helpottaa tautia tai mahdollisesti jopa parantaa sen.

1930–1950 välisenä aikana skitsofreniaa sairastavia potilaita hoidettiin poistamalla aivojen etuosa. Potilaan persoonallisuus muuttui lopullisesti. Nykyinen syväaivostimulaatiotekniikka toimii huomattavasti valikoivammin aivoja kohtaan ja sen vaikutus voidaan peruuttaa.

TMS näyttää parantavan
suoritusta muisti- ja päättelytehtävissä. Se myös helpottaa vakavasta
väsymyksestä ylipääsemistä ja uuden taidon oppimista.

Rohkaisemmeko reseptilääkkeillä tapahtuvaa hoitoa, kun ei-lääketieteellisille tiloille annetaan lääketieteellinen tai psykiatrinen nimike?

Lääkehoidolla normaaleista ihmisistä voidaan tehdä ”normaalia parempia”. Lääkkeitä käytetään jo mielialan, muistin ja oppimiskyvyn sekä perustoimintojen kuten unen, ruokahalun ja seksuaalisuuden tehostamiseen.

Uudet lääkkeet ovat turvallisempia kuin aiemmat, joten niitä voidaan käyttää laajemmin. Jopa täysin terveet ihmiset saattavat käyttää niitä mielialan kohottajina, kun haluavat voida ”paremmin kuin hyvin”.

Masennus tulee ja menee, ja usein masennuskausien välissä voi olla vuosiakin. Nykypäivänä masennusta hoidetaan uuden sukupolven mielialalääkkeillä useiden vuosien ajan, vaikka oireita ei olisikaan näkyvillä.

Aldous Huxleyn 1930-luvulla kirjoittamassa kirjassa Uusi uljas maailma Soma-niminen lääke poisti kaikki kivun- ja tuskantunteet. Nykyisin aivoihin vaikuttavia lääkkeitä on saatavilla runsaasti sekä reseptivapaina että lääkärin määrättävinä.

Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt masennuksen tämän vuosisadan suurimmaksi terveysriskiksi. Psyykkiset häiriöt ovat yksi johtavista taudin-
ja toimintakyvyttömyyden aiheuttajia sekä Euroopassa että sen ulkopuolella.

Monia aivoihin vaikuttavia lääkkeitä käytetään muuhun kuin sairauksien hoitamiseen. Esimerkiksi mielialalääkkeitä käyttävät eivät välttämättä ole erityisen ahdistuneita.

Ritalin ja sen kaltaisen psykostimulantit parantavat huomio-, reaktio-, ongelmanratkaisu- ja suunnittelukykyä. Ritalin on käytetyin viihdehuume amerikkalaisilla yliopistokampuksilla.

Monet lääkefirmat panostavat valtavasti muistia parantavien lääkkeiden tutkimukseen ja kehittämiseen. Muistia parantavat ravintolisäaineet ovat jo miljardibisnes siitä huolimatta,
että niiden tehosta ei juuri ole todisteita.

Lääkkeet, joilla hoidetaan unihäiriöitä, voivat pidentää hereilläoloaikaa päivien mittaiseksi. Yhdysvaltain armeija on tutkinut miten lääkkeet vaikuttavat terveisiin ihmisiin.

Yhdysvaltain armeija käyttää 20 miljoonaa dollaria löytääkseen uusia keinoja estää sotilaiden väsyminen ja pitää heidät hereillä, valppaina ja tehokkaina jopa seitsemän päivää yhteen menoon ilman sivuvaikutuksia.

Yhdysvaltain armeija on ehdottanut, että ihmisiä pitää “parantaa”. Armeija tutkii tapoja, joilla sotilaista voisi tehdä fiksumpia, kestävämpiä, nopeampia ja vahvempia – lyhyesti sanottuna yli-ihmisiä.

“Ehkä ei ole hyvä tehostaa muistiaan päivittäin koko loppuelämänsä ajan. Siitä saattaa tulla psykologisia sivuvaikutuksia, vaikka että pää jumiutuu asioista, joita ei yksinkertaisesti pysty unohtamaan.”

Monet aivoja tehostavat lääkkeet suunniteltiin alun perin lääketieteellisen ongelman hoitoon, mutta ne ovat osoittautuneet riittävän turvallisiksi myös laajempaan käyttöön.

Emme tiedä millainen vaikutus median tiedon tulvalla on kehittyviin aivoihin. Saattaa olla, että medialla on jopa vaarallisempi vaikutus aivoihin kuin huumeilla.