Discover PlayDecide. Download games, prepare, play. GET STARTED

Neurotiede – aivojen tehostaminen

Choose your language

PlayDecide games may be available in multiple languages

Play the game

Download, prepare, discuss & collect results.

SIGN INRegister

Lääkkeillä, joita kehitetään sairauksien hoitamiseen, voidaan tulevaisuudessa todennäköisesti myös tehostaa luonnollisia kykyjämme. Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääkitys parantaa myös normaalisti toimivaa muistia. Stimuloivat lääkkeet, joita käytetään keskittymishäiriö ADHD:sta kärsivien lasten hoidossa, lisäävät myös ”normaalien” aivojen keskittymiskykyä. Myös tunnepuolta voidaan parantaa. Uudet masennuslääkkeet vaikuttavat myös ihmisiin, jotka eivät kärsi masennuksesta. Ne vähentävät pieniä jokapäiväisiä murheita ja auttavat ihmisiä olemaan optimistisempia ja itsevarmempia.

Author / translator Andrea Bandelli

Lääkkeillä, joita kehitetään sairauksien hoitamiseen, voidaan tulevaisuudessa todennäköisesti myös tehostaa luonnollisia kykyjämme. Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääkitys parantaa myös normaalisti toimivaa muistia. Stimuloivat lääkkeet, joita käytetään keskittymishäiriö ADHD:sta kärsivien lasten hoidossa, lisäävät myös ”normaalien” aivojen keskittymiskykyä. Myös tunnepuolta voidaan parantaa. Uudet masennuslääkkeet vaikuttavat myös ihmisiin, jotka eivät kärsi masennuksesta. Ne vähentävät pieniä jokapäiväisiä murheita ja auttavat ihmisiä olemaan optimistisempia ja itsevarmempia.

Sairauden hoidon sijaan näitä lääkkeitä saatetaan tulevaisuudessa käyttää terveen ruumiin, aivojen ja psyyken tehostamiseen. Kun otetaan huomioon kaikki mahdolliset lääkkeistä saatavat edut ja itsemme ”tehostaminen”, onko väistämätöntä, että lääkkeitä tullaan käyttämään tähän tarkoitukseen? Voimmeko, tai pitäisikö meidän edes, yrittää rajoittaa niiden käyttöä?

Kysymys on todellakin aiheellinen, jos lääkkeet eivät ole vahingollisia. Mitä haittaa voisi olla muistin, älykkyyden ja huomio- ja keskittymiskyvyn parantamisesta? Tai luovuuden, empatiakyvyn ja sosiaalisuuden lisäämisestä? Turvaudumme jo nyt päivittäin kahviin, tupakkaan ja viinilasilliseen. Emmekö teekin niin lähinnä kofeiinin, nikotiinin ja alkoholin vaikutuksen vuoksi? Miten pilleri eroaa kahvikupillisesta?

Created 9 February 2010
Last edited 28 June 2018
Topics Ethics, Health, Science
Original English

Policy positions

Policy position 1

Ei ole moraalisesti hyväksyttävää käyttää tällaisia lääkkeitä normaalin käyttäytymisen tehostamiseen. Niitä pitäisi käyttää ainoastaan terapeuttisiin tarkoituksiin – sairauksien ja erilaisten häiriöiden hoitoon.

Policy position 2

”Aivotehostajien” ei pitäisi olla suuren yleisön saatavilla. Niitä pitää kuitenkin tutkia (kliinisillä kokeilla, armeijan käytössä jne.), jotta niiden pitkäaikaiskäytön lääketieteelliset ja sosiaaliset vaikutukset saadaan selville.

Policy position 3

”Aivotehostajien” pitäisi olla kaikissa olosuhteissa tiukan lääketieteellisen valvonnan alaisia, eli niiden saamiseksi tarvittaisiin lääkärin määräys.

Policy position 4

Jos mahdollisista haitallisista vaikutuksista on saatavilla riittävän kattavat arviot, ”aivotehostajia” ei tarvitse säännöstellä sen enempää kuin alkoholia ja tupakkaa nykyään. Markkinat saavat päättää.

Story cards

Thumbnail

Kärsin elinkautista vankeus-tuomiota Texasissa vuonna 1981 tehdystä murhasta, josta minut tuomittiin. Olen syytön, mutta 20 vuoteen en kyennyt todistamaan sitä. Viime vuonna minulle tehtiin aivosormenjälkitutkimus. Päähäni laitettiin elektrodihattu ja minulle näytettiin kuvia murhapaikasta sekä aivan asiaan liittymättömiä kuvia. Minulle sanottiin, että vaikka yrittäisin peittää reaktioni, laite havaitsisi aivoihini tallentuneen murhapaikkaan liittyvän muiston. Tulos oli tietysti se, että mitään muistoja ei löytynyt. Minulla on vihdoinkin toivoa.

Kevinin tarina
Thumbnail

Olen sairastanut Parkinsonin tautia yli kahdeksan vuotta. Jäseneni nytkähtelevät, tärisevät ja vapisevat. Lääkitykseni ei ole toiminut viime aikoina yhtä hyvin kuin ennen ja jäseneni ovat vääntyneet hallitsemattomasti. Lääkärini sanoi, että lääkitykseni ei pysty enempään ja ehdotti aivojen ”syvästimulaatiota”. Aivoihini voitaisiin istuttaa elektrodi hallitsemaan oireitani. Voisin laittaa sen päälle ja pois päältä rinnassani olevan tahdistimen avulla. Onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät. Mutta tulisiko minusta sitten vähän niin kuin robotti?

Oliven tarina
Thumbnail

Olen 63-vuotias. Viime aikoina
minulla on ollut muistiongelmia.
Kokeet paljastivat, että minulla on
MCI – lievä kognitiivinen heikentyminen, mikä on dementian varhainen merkki. Saan luultavasti Alzheimerin taudin seuraavien viiden vuoden aikana, vaikka se ei olekaan varmaa. Lääkärit ovat määränneet minulle lääkkeen, joka hidastaa tilani huonontumista, mutta ei pysty pysäyttämään sitä. Haluan
lääkkeen epätoivoisesti, koska dementia pelottaa sekä minua että perhettäni.
Lääke on kuitenkin hyvin kallis,
enkä tiedä kuinka kauan saan sen ilmaiseksi.

Rosen tarina
Thumbnail

Hei, olen 43-vuotias kolmen lapsen kotiäiti. Olen kärsinyt masennuksesta useita vuosia. Lääkärini on määrännyt minulle masennuslääkkeitä, jotka auttavat minua näkemään asioiden valoisan puolen. En voi kuvitellakaan millaista elämäni olisi ilman näitä pillereitä. Mietin silti millainen ihminen olisin ilman lääkitystä. Kuka oikeastaan olen? Auttaako lääke minua löytämään todellisen persoonallisuuteni? Vai tekeekö se minusta eri ihmisen, sellaisen joka on aina onnellinen ja hymyilevä, mutta minulle itselleni vieras?

Susanin tarina
Thumbnail

Kolme vuotta sitten todistin 17-vuotiaan Leen puolesta, joka oli syytettynä 15-vuotiaan nuoren tappoyrityksestä. Kerroin oikeudessa, että Lee ei kyennyt hallitsemaan väkivaltaista käytöstään, koska hän oli kasvanut väkivaltaisessa kodissa. Käytin aivokuvantamistekniikkaa näyttääkseni, että osassa hänen aivojaan oli normaalia vähemmän volyymia. Tämä on tyypillistä klassiselle väkivaltakuviolle. Valamiehistö vapautti hänet murhayrityssyytteestä sen perusteella, että häntä ei voitu pitää vastuullisena teoistaan.

Tohtori Andersonin tarina
Thumbnail

Opetan yläasteella. Lähes kolmasosa opettamistani pojista käyttää Ritalin-nimistä lääkettä. Suurimmalla osalla heistä ei kuitenkaan ole tarkkaavaisuuden ja yliaktiivisuuden häiriötä ADHD:ta, jonka hoitoon lääkettä yleensä käytetään. Yhä useammat varakkaat vanhemmat antavat tätä lääkettä lapsilleen auttaakseen heitä keskittymään opiskeluun. Joudummeko jonain päivänä vaatimaan virtsanäytettä oppilailta kun he palauttavat koepaperin selvittääksemme onko koetulos saavutettu kovalla työllä vai lääkkeillä?

Margaretin tarina
Thumbnail

John ja minä saimme juuri ensimmäisen lapsemme, ihanan Oliver-pojan. Nyt minun täytyy palata töihin. Sydäntäni särkee ajatus siitä, että minun täytyy jättää Oliver päiväkotiin joka päivä. Päiväkodin henkilökunta on todella osaavaa, mutta luin jostain, että tarhalapsista tulee helpommin häiriköitä myöhemmin elämässä. Minusta se kuulostaa oudolta, koska olen aina ajatellut, että muiden lasten kanssa oleminen kehittää lapsen sosiaalisia taitoja. En tosiaan tiedä mitä tehdä.

Sybilin tarina
Thumbnail

Poikani Kevin joutui moottoripyöräonnettomuuteen viisi vuotta sitten, kun hän oli 22-vuotias. Siitä lähtien hän on ollut koomassa, vegetatiivisessa tilassa. Hänen aivokuorensa on eloton, joten hän ei koskaan kykene ajattelemaan tai tuntemaan. Ainoa elävä osa aivoja on eläinaivot, jotka saavat hänet hengittämään ja hänen sydämensä lyömään. Ei ole toivoa siitä, että hän tulisi tajuihinsa. Mitä järkeä tässä on? Joskus minusta tuntuu, että hän elää ja joskus tuntuu, että hän on kuollut. Joskus tuntuu, etten ole varma, mitä eroa niillä on.

Barbaran tarina

INFO CARDSISSUE CARDS

Tekniikoiden valvonta

Pitäisikö aivokuvantamistekniikka sallia muihin tarkoituksiin kuin diagnosointiin ja sairauden hoitoon? Kenellä on oikeus käyttää sitä?

Elektrodit ja pillerit

Eroaako aivoissa oleva elektrodi pillereiden syömisestä?

Ihmisten vapaus ja omanarvontunto

Jos oikeus määrää lääkehoidon aggressiivisesti ja seksuaalisesti sopimattomasti käyttäytyvälle ihmiselle, rikkooko se yksilönvapautta ja ihmisarvoa?
Entä jos hoitoon kuuluu elektrodien istutus?

Oman itsen tehostaminen

Mitä seuraavista tehostaisit, jos se olisi mahdollista keinotekoisesti (pillerit, elektrodit, TMS)?
• Muistia
• Älykkyyttä
• Mielialaa
Ovatko jotkut keinot muita hyväksyttävämpiä?

Lääkkeet ja yhteiskunta

Onko aivojen tehostajilla laajoja sosiaalisia vaikutuksia? Hyötyvätkö jotkut sosiaaliryhmät lääkkeiden käytöstä enemmän kuin toiset?

Lääkkeitä vallankäyttäjille

Pitäisikö meidän vaatia, että presidentit ja pääministerit, jotka tekevät koko maailmaa koskevia päätöksiä, käyttäisivät aivoja tehostavia lääkkeitä?

Lääkkeiden vaikutus evoluutioon

Muutammeko ihmisen evoluutiota, kun muutamme keinotekoisesti ihmisaivoja?

Riskien arviointi

Miten voimme tietää, millaisia riskejä psykoaktiivisten lääkkeiden käytöstä seuraa, erityisesti jos niitä aletaan ottaa jo nuorena ja käyttö jatkuu pitkään?

Lääkkeiden käytön valvonta

“Kun lääke hyväksytään, ihmiset alkavat käyttää sitä muuhun kuin sen alkuperäiseen tarkoitukseen.”

Pakotetaanko ihmiset tehostamaan aivojaan?

On olemassa vaara, että huippusuorittajia etsivät työnantajat ja koulut pakottavat halukkaat tehostamaan aivojaan. Tämä täytyy estää.

Lääkkeiden vaikutukset

Olenko edelleen sama ihminen, jos käytän aivoihini vaikuttavaa lääkettä?

Lääkkeitä vai terapiaa?

Pitäisikö masennusta hoitaa pillereillä vai terapeutille puhumalla?

Mitä pitäisi parantaa?

Jos ongelma sijaitsee aivoissa, pitäisikö myös hoidon kohdistua ainoastaan aivoihin?

Rajanveto

Miten mielialahäiriöiden maailmassa voidaan vetää selkeä raja terveen ja sairaan välillä?

Millainen häiriö masennus on?

Onko masennus yksilön vai yhteiskunnan häiriö?

Ongelman salaaminen

Onko mahdollista, että aivoihin vaikuttavan lääkkeen käytöllä voisi peittää sosiaalisen ongelman?

Yhteiskunnan asenteet

Kuinka paljon olemme sosiaalisesti valmiita hyväksymään ihmisen käytöksen vaihteluita?

Epävarmuus lääkkeiden suhteen

“Useimmat meistä haluaisivat elää elämänsä iloisina ja hoikkina, keskittyä lasersäteen lailla töissä ja nauttia raivoisasta seksistä joka yö. Kuitenkin suurin osa meistä suhtautuu epäilevästi tämän saavuttamiseen lääkkeiden avulla. Miksi?”

Kuka määrää?

“Kuka määrittelee käytöksen ja käytöshäiriön, kenen pitäisi kontrolloida hoitoa?”

Edun saavuttaminen

“Onko eettisesti oikein käyttää lääkkeitä pärjätäkseen muita paremmin? ”

Aivojen tehostaminen ja reiluus

“Koulutus on kognitiivinen tehostaja, joka on jakautunut todella epätasa-arvoisesti. Yhteiskunta ei kuitenkaan vastusta koulutusta. Sitä vastoin neurokognitiivisia tehostajia voisi olla suhteellisen helppo jakaa tasaisesti kaikille.”

Lääkkeitä kokeissa pärjäämiseen

Millaisia vaikutuksia oppimiskykyä tehostavilla lääkkeillä olisi, jos niitä käytettäisiin sellaisissa testeissä pärjäämiseen, joissa paras valitaan tiettyyn toimeen tai tehtävään?

Kahvi ja muut piristeet

“Eroaako piristeiden nauttiminen ennen koetta millään lailla kahvikupillisen juomisesta?”

Tuomioistuimen vallan laajentaminen

Oikeudessa voidaan jo määrätä rikollisia hoitoon. Onko olemassa riski, että hoitoon voidaan määrätä kuka tahansa, jota yhteiskunta pitää ”poikkeavana”?

Kehittyvät aivot

20 vuotta sitten tutkijat olivat sitä mieltä, että aivot eivät muutu lapsuuden jälkeen lukuun ottamatta vanhetessa menetettäviä aivosoluja. Itse asiassa aivot muuttuvat jatkuvasti elämän aikana oppimisen ja ympäristöön sopeutumisen tuloksena.

Mitä tietoisuus on?

Tutkijoiden mukaan siinä vaiheessa, kun tietoisesti teemme jotain, aivomme ovat jo suorittaneet tehtävän. Aivot siis määräävät tekemisistämme ja tietoisuus on aivojen tapa selittää meille toimintaansa.

Aivojen anatomian ja käyttäytymisen välinen yhteys

Etsiessään käyttäytymisen ja aivojen anatomian ja biologian välistä yhteyttä tutkijat
huomasivat, että 21 ”antisosiaalisesti käyttäytyvällä” yksilöllä aivojen volyymi oli paikoitellen keskimäärin 11% pienempi kuin muilla.

Eläinten malli

Tutkiessaan riippuvaisuutta, aggressiivisuutta ja vanhempien käyttäytymistä tutkijat ovat havainneet, että eläinten käytökseen voidaan vaikuttaa lääkkeillä. Osaa tehdystä tutkimuksesta on jo sovellettu ihmisiin.

Vastustuskyky lääkkeille

Parkinsonin tautia sairastavat eivät pysty hallitsemaan liikkeitään. Syynä on solujen kuolema aivojen liikkeitä hallitsevassa osassa. Tautiin on olemassa lääkkeitä, mutta monien keho tulee niille vastustuskykyisiksi.

Biologisten ja psykologisten ongelmien hoito

Parkinsonin taudin ja muiden liikehäiriöiden hoidossa on
käytetty syväaivostimulantteja. Niitä kokeillaan nyt myös psykiatristen häiriöiden kuten depression ja obsessiivis-kompulsiivisen häiriön hoitoon.

Kantasoluterapia

Parkinsonin tauti sopii hyvin kantasoluterapian kohteeksi, koska vahingoittunut alue aivoissa on pieni ja helppo tunnistaa. Vahingoittuneiden solujen korvaaminen kantasoluilla voi helpottaa tautia tai mahdollisesti jopa parantaa sen.

Lobotomia

1930–1950 välisenä aikana skitsofreniaa sairastavia potilaita hoidettiin poistamalla aivojen etuosa. Potilaan persoonallisuus muuttui lopullisesti. Nykyinen syväaivostimulaatiotekniikka toimii huomattavasti valikoivammin aivoja kohtaan ja sen vaikutus voidaan peruuttaa.

Transcranial Magnetic Stimulation (TMS)

TMS näyttää parantavan
suoritusta muisti- ja päättelytehtävissä. Se myös helpottaa vakavasta
väsymyksestä ylipääsemistä ja uuden taidon oppimista.

Medikalisaatiotrendi

Rohkaisemmeko reseptilääkkeillä tapahtuvaa hoitoa, kun ei-lääketieteellisille tiloille annetaan lääketieteellinen tai psykiatrinen nimike?

Lääkkeillä tehostaminen

Lääkehoidolla normaaleista ihmisistä voidaan tehdä ”normaalia parempia”. Lääkkeitä käytetään jo mielialan, muistin ja oppimiskyvyn sekä perustoimintojen kuten unen, ruokahalun ja seksuaalisuuden tehostamiseen.

Uudet mielialalääkkeet

Uudet lääkkeet ovat turvallisempia kuin aiemmat, joten niitä voidaan käyttää laajemmin. Jopa täysin terveet ihmiset saattavat käyttää niitä mielialan kohottajina, kun haluavat voida ”paremmin kuin hyvin”.

Hoitoa ilman oireita

Masennus tulee ja menee, ja usein masennuskausien välissä voi olla vuosiakin. Nykypäivänä masennusta hoidetaan uuden sukupolven mielialalääkkeillä useiden vuosien ajan, vaikka oireita ei olisikaan näkyvillä.

Faktaa ja fiktiota

Aldous Huxleyn 1930-luvulla kirjoittamassa kirjassa Uusi uljas maailma Soma-niminen lääke poisti kaikki kivun- ja tuskantunteet. Nykyisin aivoihin vaikuttavia lääkkeitä on saatavilla runsaasti sekä reseptivapaina että lääkärin määrättävinä.

Masennusepidemia

Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt masennuksen tämän vuosisadan suurimmaksi terveysriskiksi. Psyykkiset häiriöt ovat yksi johtavista taudin-
ja toimintakyvyttömyyden aiheuttajia sekä Euroopassa että sen ulkopuolella.

Reseptivapaat lääkkeet

Monia aivoihin vaikuttavia lääkkeitä käytetään muuhun kuin sairauksien hoitamiseen. Esimerkiksi mielialalääkkeitä käyttävät eivät välttämättä ole erityisen ahdistuneita.

Oppimiskykyyn vaikuttavat lääkkeet

Ritalin ja sen kaltaisen psykostimulantit parantavat huomio-, reaktio-, ongelmanratkaisu- ja suunnittelukykyä. Ritalin on käytetyin viihdehuume amerikkalaisilla yliopistokampuksilla.

Muistia tehostavat lääkkeet

Monet lääkefirmat panostavat valtavasti muistia parantavien lääkkeiden tutkimukseen ja kehittämiseen. Muistia parantavat ravintolisäaineet ovat jo miljardibisnes siitä huolimatta,
että niiden tehosta ei juuri ole todisteita.

Sotilasvoimaa

Lääkkeet, joilla hoidetaan unihäiriöitä, voivat pidentää hereilläoloaikaa päivien mittaiseksi. Yhdysvaltain armeija on tutkinut miten lääkkeet vaikuttavat terveisiin ihmisiin.

Armeijan kokeilut

Yhdysvaltain armeija käyttää 20 miljoonaa dollaria löytääkseen uusia keinoja estää sotilaiden väsyminen ja pitää heidät hereillä, valppaina ja tehokkaina jopa seitsemän päivää yhteen menoon ilman sivuvaikutuksia.

Yli-ihminen

Yhdysvaltain armeija on ehdottanut, että ihmisiä pitää “parantaa”. Armeija tutkii tapoja, joilla sotilaista voisi tehdä fiksumpia, kestävämpiä, nopeampia ja vahvempia – lyhyesti sanottuna yli-ihmisiä.

Muistia tehostavien lääkkeiden vaarat

“Ehkä ei ole hyvä tehostaa muistiaan päivittäin koko loppuelämänsä ajan. Siitä saattaa tulla psykologisia sivuvaikutuksia, vaikka että pää jumiutuu asioista, joita ei yksinkertaisesti pysty unohtamaan.”

Reseptivapaat lääkkeet

Monet aivoja tehostavat lääkkeet suunniteltiin alun perin lääketieteellisen ongelman hoitoon, mutta ne ovat osoittautuneet riittävän turvallisiksi myös laajempaan käyttöön.

Media

Emme tiedä millainen vaikutus median tiedon tulvalla on kehittyviin aivoihin. Saattaa olla, että medialla on jopa vaarallisempi vaikutus aivoihin kuin huumeilla.

Register to download vote results of this PlayDecide game.Register