Discover PlayDecide. Download games, prepare, play. GET STARTED

Rajatylittävää terveydenhuoltoa

Choose your language

PlayDecide games may be available in multiple languages

Play the game

Download, prepare, discuss & collect results.

SIGN INRegister

Yksi potilaille tärkeimmistä asioista on hankkia hoitoa niin nopeasti, tehokkaasti ja turvallisesti kuin mahdollista. Tähän päästääkseen monet Euroopan kansalaiset joutuvat etsimään terveydenhoitoa muista jäsenmaista kuin omastaan. Syynä voi olla, että terveydenhuolto on paremmin järjestetty tai se, että he asuvat raja-alueella, missä lähin asianmukaista hoitoa antava laitos sijaitsee eri maassa. Syynä voi olla myös se, että heidän tarvitsemaansa hoitoa ei kotimaassa ole saatavilla asiantuntijoiden puutteen vuoksi (yleistä harvinaisia sairauksia sairastavien potilaiden keskuudessa).

Author / translator

Yksi potilaille tärkeimmistä asioista on hankkia hoitoa niin nopeasti, tehokkaasti ja turvallisesti kuin mahdollista. Tähän päästääkseen monet Euroopan kansalaiset joutuvat etsimään terveydenhoitoa muista jäsenmaista kuin omastaan. Syynä voi olla, että terveydenhuolto on paremmin järjestetty tai se, että he asuvat raja-alueella, missä lähin asianmukaista hoitoa antava laitos sijaitsee eri maassa. Syynä voi olla myös se, että heidän tarvitsemaansa hoitoa ei kotimaassa ole saatavilla asiantuntijoiden puutteen vuoksi (yleistä harvinaisia sairauksia sairastavien potilaiden keskuudessa). Syyt voivat olla myös eettisiä. Potilaiden liikkuvuus synnyttää useita kysymyksiä, kuten:

- Kenen tulisi maksaa rajatylittävästä hoidosta, ja milloin?
- Kuinka potilaille tiedotetaan siitä, missä parasta hoitoa on saatavilla?
- Pitäisikö potilaiden saada hyväksyntä omalta terveydenhuoltojärjestelmältään, ennen kuin he saavat hoitoa ulkomailla?
- Mitä tapahtuu, jos potilaat pyrkivät elinsiirtoon? Ketkä ovat etusijalla odotuslistalla?
- Entä potilaan ja sukulaisten matkakustannukset, jälkihoito ja tarvittavat lääkkeet?

Euroopan komissio on äskettäin ehdottanut rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevaa direktiiviä, joka pyrkii selventämään joitakin näistä asioista. Direktiivi käsittelee toisaalta rajatylittävän hoidon tukemisen tarvetta, etenkin harvinaisten sairauksien ja hoitojen tapauksessa, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Toisaalta direktiivi pyrkii vahvistamaan osaamiskeskuksiin perustuvaa etälääketiedettä ja yhdenmukaisia sähköisen terveydenhuollon ("e-health") työkaluja. Kaikkia potilaita kaikissa lääketieteellisissä tilanteissa kaikissa jäsenvaltioissa koskevan lain laatiminen on vaikeaa. Kysymykseksi jää – kuinka Eurooppa voi varmistaa kaikille kansalaisilleen yhtäläiset mahdollisuudet päästä yhtä laadukkaaseen hoitoon?

Created 28 January 2010
Last edited 20 June 2018
Topics Ethics, Health, Politics
Original English

Policy positions

Policy position 1

Rajatylittävää terveydenhuoltoa on tarjolla kaikille potilaille, eikä siihen vaadita hyväksyntää. Valtio korvaa hoidon sekä potilaan ja saattajien matkakulut suoraan etukäteen. e-Health-järjestelmään ei investoida.

Policy position 2

Rajatylittävää terveydenhuoltoa on tarjolla kaikille potilaille, mutta siihen vaaditaan valtion hyväksyntä. Valtio korvaa hoidon sekä ainoastaan itse potilaan matkakulut. e-Health-järjestelmään ei investoida.

Policy position 3

Rajatylittävää terveydenhuoltoa on tarjolla potilaille vain, jos hoitoa ei ole saatavilla heidän asuinmaassaan. Vain hoidon suorat kustannukset korvataan. Ennakkolupaa ei tarvita. Valtio investoi jossain määrin e-Health-hankkeisiin.

Policy position 4

Rajatylittävä hoito pidetään mahdollisimman vähäisenä. Valtion on hyväksyttävä hoito tapauskohtaisesti, ja ainoastaan hoidon suorat kustannukset korvataan jälkikäteen. Jos hoitoa ei hyväksytä (eettisistä syistä) asuinmaassa, ulkomailla saatua hoitoa ei korvata. Valtio nostaa e-Health-järjestelmän keskeiseksi hankkeeksi pitääkseen rajatylittävän hoidon mahdollisimman vähäisenä.

Story cards

Thumbnail

Nimeni on Joao ja olen portugalilainen. Muutama vuosi sitten kävin lääkärintarkastuksessa, jolloin lääkäri totesi, että minun pitäisi mennä kiireellisesti erikoistutkimukseen, jollaisia tehtiin vain Ruotsissa. Jouduin matkustamaan kiireellisesti, enkä odottanut virallista lupaa. Tutkimustulosten mukana tuli lasku terveyskeskuksesta. Hain korvausta omasta terveydenhuoltojärjestelmästäni, mutta hakemus hylättiin, koska tutkimus ei kuulunut järjestelmän luokitukseen ja koska minulta puuttui korvauspäätös. Sen lisäksi, että jouduin maksamaan sairauden hoitamiseksi tekemäni matkan kulut, jouduin maksamaan omasta taskustani myös tutkimuksen.

Joao Gomes
Thumbnail

Olen Maria, asun Kreikassa ja olen 78-vuotias. Halvaannuin sydänkohtauksen seurauksena vuonna 2004. Kahden vuoden ajan jouduin käymään useita kertoja eri sairaaloissa, mikä oli erittäin vaivalloista minulle ja lapsilleni etenkin, koska asun pienessä kylässä. Vuodesta 2006 minulle on tarjottu asiantuntijaryhmän ylläpitämää kotipalvelua, joka järjestyy virtuaalikäyntien avulla. Tämä on parantanut elämänlaatuani merkittävästi, koska sairaalakäynnit ovat vähentyneet puoleen ja myös rahaa on säästynyt paljon. Järjestelmä on saatavilla vain minun alueellani, jossa se on koekäytössä. Kuinka pitkään muut kaltaiseni ihmiset joutuvat odottamaan tällaista hoitoa?

Maria Papanikolaou
Thumbnail

Nimeni on Ovidio, olen 20-vuotias romanialainen. Minulla todettiin äskettäin syöpä, ja lääkäri sanoi, että tarvitsen luuydinsiirron. Sopivan luovuttajan löytäminen täältä oli vaikeaa, mutta lääkärini löysi siirrännäisen Ranskasta 5 000 euron hinnalla. Oma terveydenhuoltojärjestelmäni hyväksyi matkan, mutta lain mukaan minun pitää maksaa hoito itse etukäteen. Vaikka löytäisin rahat jostakin, valtion maksama korvaus on saman suuruinen kuin minulle maksettaisiin, jos saisin hoidon täällä. Korvaus ei ole riittävä, sillä hoidon hinta Romaniassa on paljon halvempi kuin Ranskassa.

Ovidio
Thumbnail

Olen Elain, 46-vuotias britti. Minulle on tehty useita epäonnistuneita koeputkihedelmöityksiä, ja olen maksanut niistä jo yli 30 000 puntaa. Haen nyt hoitoa Bulgarian, Romanian ja Espanjan hedelmöitysklinikoilta, koske näissä maissa koeputkihedelmöitykselle ei ole säädetty yläikärajaa. Englannissa en voisi saada lasta, sillä täällä yli 40-vuotiaille naisille ei saa tehdä koeputkihedelmöitystä. Monet sukulaisistani ovat raivoissaan, että haluan silti lapsen. Useimmilla heistä on kuitenkin lapsia, eivätkä he voi käsittää, miltä minusta tuntuu. Olen täysin terve kuten miehenikin. Meillä on oikeus saada lapsi, ja yritämme lapsensaantia pian.

Elain McGlade
Thumbnail

Pojallamme Ulrichilla diagnosoitiin NBIA, joka on erittäin harvinainen perinnöllinen hermostollinen liikehäiriö. Saksassa on yksi NBIA-potilaiden verkosto, mutta eurooppalaista NBIA-potilasryhmien verkostoa ei ole. Toisinaan meihin ottaa yhteyttä Saksan ulkopuolelta potilaat, jotka etsivät epätoivoisesti lisätietoja sairaudesta, hoitoja tai lääkäreitä, mutta emme voi paljon auttaa. Toivoisin, että olisi olemassa rakenteellisempi järjestelmä, jonka puitteissa voisimme olla yhteydessä toisten maiden ihmisiin, tehdä yhteistyötä ja auttaa toisiamme vaihtamalla hyödyllisiä yhteystietoja ja lääketieteellisiä tietoja...

Achim Heckl
Thumbnail

Nimeni on Sheena ja olen tanskalainen. Olen odottanut maksasiirtoa koko viime vuoden. Olen yrittänyt varata ajan leikkaukseen, mutta joudun odottamaan useita kuukausia ennen kuin leikkaus suoritetaan. Kotiani lähellä oleva sairaala ottaa vastaan paljon rajan toisella puolella olevan läheisen kaupungin asukkaita. Nämä ihmiset ovat samalla odotuslistalla kanssani, ja se tekee odotusajasta vielä vaikeamman. Minusta tämä ei ole oikeudenmukaista; maksan veroja tähän maahan ja odotan, että minut hoidetaan ensin, ennen ulkomaisia potilaita. Kuinka pitkään joudun odottamaan hoitoani?

Sheena Laursen
Thumbnail

Nimeni on Sara, asun Italiassa ja minulla on 4-vuotias tytär, joka kärsii harvinaisesta immuunipuutoshäiriöstä. Lääkäri kertoi meille äskettäin, että Saksassa olisi tarjolla uusi hoitomuoto. Terveydenhuoltojärjestelmä korvaa hoidon, mutta hoito ulkomailla tarkoittaisi matkustamista ja usean kuukauden oleskelua ulkomailla hänen kanssaan. Joudumme lisäksi maksamaan lisäkuluja asiakirjojen kääntämisestä, tulkkauksesta jne. Tarvitsemme useita leikkauksia ja lääkkeitä. Emme saa näitä rahoja takaisin. Tämä johtaa meidät erittäin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen, mutta mikä voisi olla tärkeämpää kuin oman lapsen elämä?

Sara Antonioni
Thumbnail

Nimeni on Carlos, olen toimin julkishallinnon virkamiehenä Valenciassa. Olemme huomanneet, että rajatylittävän terveydenhuollon vaikutukset alueeseemme ovat erittäin suuret. Tällä hetkellä yli 500 000 brittiä – suurin osa iältään yli 50-vuotiaita – ja sama määrä muita Valenciassa asuvia Euroopan kansalaista aiheuttavat kestämättömän taakan maamme terveydenhuollolle. Joudumme maksamaan miljardi euroa vuodessa hoitaaksemme miljoona uutta asukasta. Tämä on raskas taakka harteillamme, emmekä pysy tilanteen mukana. Ymmärrän kyllä, että nämä ihmiset ovat myös hyödyksi yhteisölle, mutta terveydenhoitojärjestelmään kohdistuva rasitus on silti meille erittäin vaikea ongelma.

Carlos Soares

INFO CARDSISSUE CARDS

Etälääketieteen tärkeys

Etälääketieteen avulla henkilö voi saada terveydenhuoltopalveluita ulkomailta, ilman että hän tai hoitava lääkäri joutuisi poistumaan maasta (esim. synnynnäisten fyysisten epämuodostumien diagnosointi on mahdollista jakamalla kuvia ja oirekuvauksia eri maiden lääkärien kesken).

Kuka on vastuussa rajatylittävässä terveydenhoidossa tapahtuvista virheistä?

Vaikka terveydenhuolto on tarkoitettu potilaan hyödyksi, joskus potilaat kärsivät haittaa hoitovirheiden seurauksena. Kuka silloin on vastuussa rajatylittävässä terveydenhoidossa? Kuka korvaa virheet potilaille? Kenen vastuusääntöjä noudatetaan?

Eettiset kysymykset eri maissa

Jos naisella on mahdollisuus päästä hedelmöityshoitoon ainoastaan oman maansa ulkopuolella (erilaisten ikärajojen vuoksi), kuka päättää, onko hänellä oikeus hoitokorvaukseen? Kenen eettisiä sääntöjä noudatetaan?

Avoimen ja selkeän lakikehyksen puuttuminen

Potilaat ovat kohdanneet rajatylittävää terveydenhuoltoa hakiessaan ongelmia, jotka syntyvät eri maiden erilaisista säännöistä. Esimerkiksi kantasoluhoitojen laillinen asema vaihtelee Euroopan eri maissa.

Ennakkoluvan vaatimus

Rajatylittävän terveydenhuollon ennakkoluvan saaminen on usein monimutkaista, hidasta ja mielivaltaista. Näin on etenkin terveydenhuoltojärjestelmien katveeseen jäävien, terveydenhuollon ammattilaisille ja viranomaisille tuntemattomien harvinaisten sairauksien kohdalla.

Matkan kustannukset

Harvinaisesta sairaudesta kärsivät eivät usein kykene matkustamaan itsenäisesti ilman avustajaa. Hoitokustannusten lisäksi kokonaiskustannuksiin on lisättävä kahden henkilön matkakulut ja poissaoloajan tulonmenetys.

Harvinaisten tautien erityissäännöt

Millaista sääntöä rajatylittävään terveydenhuoltoon sovelletaankin, harvinaisista sairauksista kärsivien ulkomainen hoito on korvattava, vaikka sitä ei olisi ennakoitu heidän maassaan ilman ennakkolupaa.

Osaamiskeskusten rooli

Harvinaisesta sairaudesta kärsivät joutuvat usein katveeseen perinteisissä terveydenhuoltojärjestelmissä, jotka on suunniteltu yleisempien sairauksien hoitoon. Yleisiä sairauksia käsittelevän terveydenhuoltojärjestelmän uudistusta voidaan täydentää osaamiskeskusten avulla.

Harvinaiset sairaudet ja ennakkolupa

Kuinka harvinaisten sairauksien hoitokulut voidaan korvata potilaalle kotimaan korvaussummien mukaisesti, jos kotimaan järjestelmä ei sisällä tai huomioi kyseistä sairautta tai hoitoa?

Tiedonlähde

Kenellä on vastuu tiedottaa hoidoista kansalaisille, jotka harkitsevat rajatylittävää terveydenhoitoa toisessa maassa? EU:lla? Jäsenvaltioilla? Terveydenhuollon ammattilaisilla?

Yhdenvertaisuus palveluissa

Eikö olisi syrjintää olla kohtelematta toisesta EU-maasta tulevia potilaita samalla tavoin kuin hoitomaan kansalaisia?

Paikka odotuslistalla?

Nykyisessä järjestelmässä muista jäsenvaltioista tulevat potilaat yhdistetään hoidon odotuslistalle samoin perustein. Onko oikeudenmukaista, että kotimaisten potilaiden on odotettava samassa jonossa ulkomaalaisten kanssa?

Potilaat suosivat lähipalveluita

Potilaiden mielestä matkustaminen hoitoon on usein epämieluisaa (Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan 90 % ikääntyneistä kansalaisista kieltäytyvät lähetteestä edes Suomeen, vaikka se takaisin lyhyemmän jonotusajan).

Jäsenvaltion vastuut

Tällä hetkellä terveydenhuollon palveluiden tarjoajien ei tarvitse hyväksy ulkomaisia potilaita suunniteltuun hoitoon, jos se vaarantaisi vastaanottavan maan hoitokapasiteetin (lääkkeiden puute jne.) tai lääketieteellisen pätevyyden ylläpitämisen.

Potilaalta vaaditaan ennakkomaksu

Nykyinen Euroopan direktiivi luonnostelee kehyksen varakkaille ja asioista hyvin perillä oleville kansalaisille, sillä kaikki on rakennettu ennakkomaksun ja myöhemmän korvauksen varaan.

Potilaiden liikkuvuuden tulisi seurata potilastietojen liikkuvuutta

Potilaiden liikkuvuus Euroopassa tarkoittaa heidän potilastietojensa liikkuvuutta ja järjestelmää, jolla hoitoja ja seurantaan voidaan hallita...

Terveydenhuollon avoimet markkinat – vastaväitteitä

Jotkin korkeatasoisen ja kalliin terveydenhuoltojärjestelmän omaavat jäsenvaltiot vastustavat terveydenhuollon markkinoiden täydellistä avaamista, sillä ne pelkäävät avaamisen johtavan tason laskuun.

Oikeus laadukkaaseen hoitoon

Ei ole kysymys vain oikeudesta hoitoon, vaan oikeudesta laadukkaaseen hoitoon. Kuinka hoidon vaatimukset voidaan määrittää, ja kuinka niitä voidaan valvoa ja arvioida säännöllisesti? Ja kuka valvoo?

Rajatylittävä terveydenhuolto on välttämätöntä harvinaisissa sairauksissa

Harvinaisia sairauksia on yli 6 000, joten on mahdotonta, että jokainen EU-maa kehittäisi hoitopalvelut jokaiseen sairauteen. Harvinaisista sairauksista kärsivät saattavat tarvita tuettuja, ilmaisia lääketieteellisiä asiantuntijapalveluja enemmän kuin muut EU-kansalaiset.

Harvinaisten tautien lääkityksen haku ulkomailta

Vaikka harvinaisten sairauksien lääkkeet hyväksytään keskitetysti, niiden korvattavuus ja saatavuus vaihtelee eri EU-maissa. Kuinka voidaan varmistaa sellaisen hoidon korvaus, jota potilaan oman maan järjestelmä ei kata?

Ennakkolupakäytännön perustelu

Hoidon ennakkolupajärjestelmää ja odotuslistoja voidaan käyttää suunnittelutyökaluna terveydenhuollon talousarviota laadittaessa potilasvirtojen ja niiden hallinnan tehostamiseen.

Euroopan terveydenhuoltojärjestelmien erot

Eräs tapa rajoittaa rajatylittävän terveydenhuollon menoja on rajata korvaukset koskemaan vain avohoitoa. EU:n eri maiden erilaiset terveydenhuoltojärjestelmät määrittelevät sairaala- ja avohoidon eri tavoilla, mikä tekee korvausmenettelyiden standardoinnista hankalaa.

Luvan odotus

Rajatylittävän terveydenhuollon lupakäsittely kestää usein kauan. Tämän seurauksena potilaiden psyykkinen taakka ja kielteisten terveysvaikutusten – jopa kuoleman – riski kasvavat.

Oikeus hoitoon ulkomailla – eettisiä kysymyksiä

Pitäisikö potilaan asuinmaassa eettisistä syistä rajoitetun hoidon (esim. geenitestauksen) olla näille kansalaisille vastaavasti rajoitettu muissa jäsenvaltioissa?

Tarvitaanko rajatylittävälle terveydenhuollolle direktiivi?

Tällä hetkellä on monia kahdenvälisiä rajatylittävän terveydenhuollon yhteistyöjärjestelmiä. Direktiivin pakottama "kaikille sama" järjestelmä saattaa rajoittaa sellaisia rajatylittävän terveydenhuollon toimia, jotka ovat nyt suureksi hyödyksi potilaille...

Onko eHealth laajasti käytössä Euroopassa?

Sähköisiä terveyspalveluita (eHealth) ei vielä tunnusteta koko terveydenhuoltosektorilla merkittäväksi osaksi terveydenhuollon keskeisiä käytäntöjä, strategioita ja palveluita.

Oikeus terveydenhoitoon

Oikeus saada terveydenhoitoa on tunnustettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen mukaan vapaa liikkuvuus koskee terveydenhuoltopalveluita, riippumatta kansallisen tason organisaatiosta ja rahoituksesta.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Kortti oikeuttaa toisessa jäsenvaltiossa vierailevan saamaan sairaanhoitoa samoin ehdoin kuin kyseisen maan kansalaiset. Hoitokustannuksia ei korvata sellaisesta sairaudesta tai loukkaantumisesta, joka henkilöllä oli jo ennen matkaa. Yksityistä sairaanhoitoa ei myöskään korvata.

Mitä on rajatylittävä terveydenhoitopalveluiden tarjoaminen?

Se on terveydenhoitopalveluiden toimittamista yhdestä jäsenvaltiosta toiseen. Tällaisiin palveluihin voi kuulua suoria palveluita, kuten konsultaatiotapaamisia, tai etäpalveluita, kuten etälääketiedettä.

Mitä on potilaan liikkuvuus?

Potilas siirtyy muussa kuin omassa asuinmaassaan toimivan terveydenhuollon palvelujen tuottajan luo saamaan terveydenhuoltopalveluita (diagnoosin, hoitoa jne.).

Mikä on Euroopan oikeusasiamies?

Oikeusasiamies ottaa keneltä tahansa Euroopan unionin kansalaiselta tai oikeushenkilöltä vastaan kanteluita, jotka koskevat hallinnollista epäkohtaa Euroopan unionin toimielimissä ja laitoksissa. Jos kansalaisilla on huomautettavaa terveydenhuollosta (esim. pääsystä rajatylittävään hoitoon), he voivat ottaa yhteyttä asiamieheen.

Sisämarkkinoiden kunnioittaminen

Vaikka jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa terveydenhoitopalveluista, niiden on noudatettava yhteisön lainsäädäntöä, etenkin sisämarkkinoita koskevaa lainsäädäntöä, joka oikeuttaa tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääomien vapaaseen liikkumiseen EU:n sisällä.

Matkustaminen ulkomaille hoitoa saamaan

Toukokuussa 2007 tehdyn Eurobarometer-kyselyn mukaan 54 % Euroopan kansalaisista oli valmiita matkustamaan toiseen EU-maahan saamaan lääketieteellistä hoitoa.

Raja-alueet

Raja-alueilla asuvien kansalaisten lähin sairaala sijaitsee usein EU:hun kuuluvassa naapurimaassa. 1/3 unionin väestöstä asuu raja-alueilla.

Mitä rajatylittävistä terveydenhoitopalveluista korvataan?

Potilaan asuinmaan korvaus on usein matalampi kuin ulkomaisen hoidon kustannukset. Potilas joutuu maksamaan puuttuvan erotuksen.

Tiedon puute

Toukokuussa 2007 tehty Eurobarometer-kysely osoitti, ettei 30 % Euroopan kansalaisista edes tiedä mahdollisuudesta saada terveydenhoitopalveluita oman maansa ulkopuolella.

Miksi eurooppalaiset hakevat hoitoa ulkomailta? (Eurobarometer)

91 % vastaajista sanoi syyksi sen, ettei hoito ollut mahdollista kotimaassa, 78 % sanoi syyksi ulkomaisen hoidon paremman laadun. 69 % olisi valmiita matkustamaan hyvämaineisen asiantuntijan hoidettavaksi, ja 64 % lyhentääkseen hoidon jonotusaikaa; 48 % olisi valmis matkustamaan edullisemman hoidon vuoksi.

Hoitomenetelmän hyväksy

Tämänhetkisen EU:n lainsäädännön mukaan jos jokin jäsenvaltio ei pidä tiettyä hoitomenetelmää osana kansalaisille oikeutettua terveydenhuoltoa, potilaat eivät voi saada korvausta ulkomailta ostetusta hoidosta.

13. Harvinaisista sairauksista kärsivät ja rajatylittävät terveydenhoitopalvelut

Harvinaisten sairauksien eurooppalainen järjestön EURORDISin 6 000 potilasta kattaneessa kyselyssä 1,8 % potilaista oli hakenut rajatylittävää apua. Jos otos on edustava Euroopan 30 miljoonan harvinaisesta sairaudesta kärsivän joukossa, rajatylittävälle hoidolle on huomattavaa tarvetta.

Rajatylittävä terveydenhuolto EU:n direktiiviluonnos

- Potilaat saavat korvausta sellaisesta hoidosta, mihin he ovat omassa maassaan oikeutettuja
- maksu etukäteen
- korvaus on saman suuruinen kuin korvaus, jonka he saisivat, jos hoito suoritettaisiin kotimaassa
- potilaat maksavat lisäkustannukset itse
- ei taloudellista etua.

Mitä harvinaisten sairauksien osaamiskeskukset tekevät?

Ne parantavat mahdollisuutta saada laadukasta hoitoa, sillä ne kokoavat yhden harvinaisen sairauden tai jonkin harvinaisten sairauksien ryhmän asiantuntijat yhteen koordinoimaan ja antamaan hoitoa. Koska kullekin harvinaiselle sairaudelle ei ole eikä voi olla keskusta kussakin maassa, potilaiden on matkustettava ulkomaille apua saamaan.

Elinsiirtojen saatavuus Euroopassa

Euroopan unionissa odottaa tällä hetkellä 56 000 potilasta elinluovuttajaa. Joka päivä 12 elintä odottavaa ihmistä kuolee. Elinten luovutusmäärät vaihtelevat Espanjan 34,6 luovuttajasta miljoonaa asukasta kohti Kreikan 6 luovuttajan kautta Romanian 0,5 luovuttajaan.

17. Rajatylittävän terveydenhuollon kustannukset Euroopan unionissa

Rajatylittävä liikkuvuus muodostaa 1 % (10 miljardia euroa) kaikkien 27 EU-maan kansanterveysmenoista (yht. 1000 miljardia euroa.

Lääkkeet Euroopassa

Euroopassa ei ole yhteistä lääkkeiden jakelu- ja korvausjärjestelmää. Lääkkeiden saatavuus vaihtelee Euroopan eri osissa, ja joissakin maissa lääkkeistä voi olla pulaa. Näin on etenkin harvinaisten tautien lääkkeiden osalta.

Ei eurooppalaisia laatustandardeja

Monille terveydenhoidon osatekijöille ei ole olemassa eurooppalaisia vähimmäisvaatimuksia, ja kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien laadunvarmistustavat vaihtelevat suuresti. Terveydenhuollon toteuttaminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Kielimuurit

Ulkomaiseen hoitoon liittyvien käännösten kustannuksia tai eri jäsenvaltioiden lääkemääräysten tunnustamista ei ole kunnolla määritelty EU:n nykyisessä lainsäädännössä.

Terveyspalveluiden hintaerot

Kuten terveydenhoitopalveluiden laatu, myös niiden hinta voi vaihdella huomattavasti eri jäsenvaltioissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon määritelmien erot

Jäsenvaltioissa on erilaisia määritelmiä fyysiselle terveydenhoidolle, psyykkiselle terveydenhoidolle, hoitotyölle, sosiaalipalveluille ja jopa "tarpeelliselle hoidolle".

Mitä on eHealth?

Siihen luetaan mikä tahansa terveydenhuollon käytäntö, jota tuetaan sähköisillä prosesseilla ja viestinnällä, mukaan lukien tietoverkot, sähköiset potilastietojärjestelmät, etälääketieteen palvelut, portaalit ja kaikki muut informaatio- ja viestintäteknologiaan perustuvat työkalut, joilla edistetään sairauksien ehkäisyä, diagnosointia, hoitoa ja seurantaa.

Hedelmöityshoidon hakeminen ulkomailta

Joka vuosi suoritetaan 20 000–25 000 rajatylittävää hedelmättömyyden hoitotoimenpidettä. Tällä hetkelläkin tuhannet naiset etsivät ulkomailta apua raskaaksi tuloon.

Eurooppalaisten osaamiskeskusten verkostot (ERN)

Nämä ovat fyysisiä tai virtuaalisia tietämys- ja osaamisverkostoja Euroopan eri maiden kansallisissa osaamiskeskuksissa. Ne pyrkivät yhden harvinaisen sairauden tai harvinaisten sairauksien ryhmän hoidon laadun ja koordinoinnin parantamiseen.

Register to download vote results of this PlayDecide game.Register